Arpajaislain muutos: millaisia uudistuksia uusi lainsäädäntö tuo rahapelaamiseen?

Kasinoiden arpajaislaki

Minua on aina kiinnostanut kovasti seurata eri maiden tapaa puuttua erilaisten alojen toimintaan.

Mielestäni on kiehtovaa seurata, miten eri tavalla suomalaiset poliitikot ja virkamiehet ajattelevat esimerkiksi rahapelilainsäädännöstä verrattuna muihin Euroopan maihin (Suomessa on viimeinen jäljellä oleva monopolijärjestelmä).

Samoin olen tarkasti seurannut viimeisen vuoden ajan hallituksen linjauksia lainojen korkokattoon ja markkinointirajoituksiin. Kirjoitan blogiini paljon sisältöä etenkin järkevästi toteutetusta lainojen yhdistelystä.

Olen havainnut korkokaton vaikuttaneen monien mahdollisuuksiin saada markkinaehtoista lainaa ja seuraankin nyt mielenkiinnolla, miten korkokaton poistuminen tulee vaikuttamaan lainaamiseen.

Saatan myös lueskella päiväkahvin ääressä, miten Hjallis Harkimo kertoo oman lähipiirinsä kokemuksien perusteella kannabiksen olevan vaarallinen niin sanottu “porttihuume”. Samaan aikaan USA:ssa osavaltiot laillistavat kilpaa kannabiksen viihdekäyttöä ja esimerkiksi Alankomaissa sauhuttelu on ollut laillista jo vuosikymmeniä ilman, että ongelmat ovat lisääntyneet.

Tässä artikkelissa keskityn kuitenkin pohdiskelemaan eilen (23.9.2021) julkaistua esitystä kauan odotetusta arpajaislain uudistuksesta.

Käyn seuraavaksi läpi esityksen keskeisimmät kohdat omien ajatuksieni kera.

Maksuliikenne ulkomaisille netticasinoille pyritään estämään

Itselläni osui heti ensimmäisenä silmään esityksessä mainitut “maksuliikenne-estot” ulkomaisille netticasinoille.

Poliisihallituksen olisi tarkoitus alkaa vuoden 2023 alusta ylläpitämään listaa casinoista, jotka markkinoivat rahapelejään suomalaisille.

Mitähän tästä pitäisi ajatella? Kieltolaki takaisin?

Täytyy sanoa näin entisenä pokerinpelaajana ja aikoinaan mukavasti lisätienestiä kasinotekstejä ulkomaille kirjoittaneena Freelancerina, että olen tällaisesta meiningistä erittäin huolestunut.

Monien pokerinpelaajien ja vedonlyöjien elinkeino on tässä uhattuna ja eri asiantuntijatahojen mukaan tällaisen blokkauksen estämiseen vaaditun teknisen koneiston rakentaminen olisi finanssialalle valtava riesa.

Kaiken lisäksi sain nopeasti selville, että nuo maksuestot eivät edes käytännössä toimisi. Vastaava on käytössä esimerkiksi Norjassa, jossa ulkomaisten peliyhtiöiden pelikate on vain vuodesta toiseen kasvanut (lähde artikkelin lopussa).

Vaikuttaisi siltä, että koko blokkaaminen on täyttä teatteria jolla vain pyritään antamaan EU:lle jonkinlainen signaali siitä, että kyllä täällä yhä monopoliasemasta perustellusti kiinni pidetään.

Ulkomaisten kasinoiden mustamaalaaminen mediassa erilaisten Veikkauksen edunsaajien toimesta on mautonta. Todellisuudessa jokainen hyvä casino, kuten vaikkapa tunnettu Casumo jonka huomasin saaneen vuonna 2020 IGA:lta parhaan pelioperaattorin palkinnon, huolehtii vastuullisesta pelaamisesta huomattavasti suomalaista monopolia paremmin.

Kun meillä vasta valmistellaan pakollista tunnistautumista ja pelirajojen asettamista pelaamiseen, ulkomaiset peliyhtiöt ovat mahdollistaneet nämä asiat jo vuosikausien ajan.

Maltan peliviranomaisen alaisuudessa toimivan (täysin laillisen) peliyhtiön sivuille voi myös asettaa itselleen ikuisen porttikiellon. Tällaista mahdollisuutta ei Veikkaus edelleenkään tarjoa.

Minusta on päivän selvää, että Suomen tulisi ottaa mallia muista EU-maista, kuten Ruotsista ja siirtyä lisenssijärjestelmään, joka takaisi mahdollisuuden säädellä ulkomaisten rahapeliyhtiöiden toimintaa sekä saada heidän voitostaan verotuloja.

Kieltolaki kokeiltiin jo, eikä siitä hyvää seurannut.

Tiukennuksia rahapelien markkinointiin

Arpajaislain uudistuksen esityksessä kerrottiin myös uudistuksista rahapelien markkinoinnin osalta. Jatkossa markkinoinnin tulee olla “kokonaisuudessaan kohtuullista”.

Erityisen haitallisten niin sanottujen “punaisten pelien” kuten kolikkoautomaattien mainostaminen kielletään kokonaan. Sen sijaan vedonlyönnin markkinointi sallittaisiin nykyisestä poikkeavasti, jotta pelaaminen saataisiin paremmin kohdennettua arpajaislaissa säänneltyyn toimintaan (eli Veikkaukselle).

Tähän uudistukseen suhtaudun myönteisesti. Mielestäni se oltaisiin kuitenkin voitu tehty vieläkin tiukemmin. Veikkauksen lonkerot ulottuvat niin syvälle, että suomalainen joutuu kohtaamaan paljon välillistä mainontaa esimerkiksi iltapäivälehtien kertoessa lottovoittajista.

Rahapelejä on ja ihmiset tulevat aina pelaamaan, mutta erityinen tyrkyttäminen ei ole näkemykseni mukaan tarpeellista.

Peliautomaattien sijoitteluun “huomioitavia” asioita

Veikkausta on kritisoitu viime vuosina todella kovalla kädellä siitä, että se on sijoitellut peliautomaattejaan sosioekonomisesti heikoimmille alueille.

Myös automaattien määrä on saanut sapiskaa ja niitä onkin jo vähennetty merkittävästi. Uusi esitys ei kuitenkaan sisältänyt sitä, mitä moni kovasti toivoi, eli kaikkien peliautomaattien poistamista julkisilta paikoilta.

Esityksessä mainittiin vain “huomioitavia asioita”. Minulle jäi hieman epäselväksi, että mitä nämä huomioitavat asiat sitten oikein jatkossa ovat?

Esityksessä luki, että “lakiuudistuksen myötä Veikkaukselle tulisi velvollisuus huomioida haittojen ehkäiseminen raha-automaattien sijoittelussa. Lisäksi raha-automaatit olisi sijoitettava siten, että niiden käyttöä voidaan valvoa esteettömästi. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää alaikäisten ja haavoittuvassa asemassa olevien suojaamiseen.”

Tietääkseni automaatteja on pitänyt aina valvoa, eikä alaikäisten suojeleminen ole enää tarpeen, sillä pakollinen tunnistautuminen tekee alaikäisen pelaamisesta joka tapauksessa mahdotonta.

Olen sitä mieltä, että pelikoneet voitaisiin heivata kokonaan pois ruokakaupoista ja kioskeilta. Enkä ole tämän mielipiteen kanssa yksin. Kuten ohessa olevasta kuvasta voi nähdä, Kokoomuksen kansanedustaja sätti Arpajaislain muutosta kovin sanoin Facebookissa.

Mietin itsekin aina kauppajonossa lottokupongin ostajan hidastelua katsoessani, että on tämä nyt kummallista hommaa, kun meillä voi Suomessa uhkapelata samalla, kun ostaa tölkin maitoa.

Pelikoneet kuuluvat kasinolle ja korkeintaan pelisaleihin.

Pakollinen tunnistautuminen kaikkeen rahapelaamiseen

Lakiesitys sisälsi odotetusti myös sen, että jatkossa Suomeen tulee pakollinen tunnistautuminen kaikken rahapelaamisen osalta.

Tämä on tietysti hyvä asia, jotta voidaan tarkemmin seurata pelaajien pelaamista ja puuttua mahdollisiin peliongelmiin.

Liian kauan tätäkin kuitenkin jouduttiin odottelemaan.

Onhan tämäkin nyt aivan uskomatonta, että tällainen tuli vasta nyt. Vaikka Veikkaus ottikin (kovan painostuksen) edessä tunnistautumispakon käyttöön peliautomaateilla jo vuoden 2021 tammikuussa, edelleen suurin osa muusta pelaamisesta on tunnistautumatonta.

Veikkaus on kehunut olevansa edistyksellinen rahapeliyhtiö. Minua naurattaa kyllä kovasti, että tällainen yhtiö sallii edelleen harmaan pelaamisen ja sen, että joku ongelmapelaaja voi montuttaa vaikka raaputusarpoihin kymmeniä tuhansia ilman, että kukaan tietää hänen ongelmistaan mitään.

Veikkaukselle vihreää valoa B2B-liiketoimintaan

Viimeinen ja itselleni täysin uutena asiana esityksessä oli kohta, jonka mukaan jatkossa sallittaisiin Veikkauksen rahoittama yritysten välinen liiketoiminta rahapelialalla.

Asia ilmaistiin seuraavasti: “Lakiuudistuksella mahdollistettaisiin Veikkauksen muuta kuin rahapelitoimintaa varten tarkoitetun tytäryhtiön perustaminen. Tytäryhtiö keskittyisi pelituotteiden ja palveluiden tarjoamiseen toisille yrityksille, eikä yhtiö saisi harjoittaa kuluttajille suunnattua rahapelitoimintaa”.

Tuohon voin kyllä suhtautua positiivisesti. Mikäli Veikkauksella tosiaan on jotain sellaista liiketoimintaa tai osaamista, jota voitaisiin kaupata muille rahapeliyhtiöille, niin miksi ei.

Mikäli tuotot tästä toiminnasta ohjautuisivat yleiseen hyvään, niin anti mennä.

Voisiko seuraava hallitus edistää lisenssijärjestelmään siirtymistä?

Monet kritisoivat kovin sanoin sitä, että uusi lakiesitys ei edes sisällä pohdintaa siitä, voisiko Suomessakin olla aika siirtyä modernimpaan rahapelijärjestelmään.

Kaikissa muissa EU-maissa on ainakin osittain lisensoitu rahapelijärjestelmä. Naapurissamme Ruotsissa kansallinen monopoli Svenska Spel saa edelleen järjestää yksinoikeudella fyysistä rahapelaamista, eli tarjota pelikoneita ja kasinopelaamista kivijalasta.

Lueskelin eri asiantuntijoiden kommentteja ennen tämän artikkelin kirjoittamista ja niissä monissa todettiin tämän uudistusesityksen olevan vain “vääjäämättömän lykkäämistä”.

Lisenssijärjestelmään siirtyminen on todennäköisesti vain ajan kysymys. Näin kirjoitti myös Helsingin Sanomat mainitessaan, että tämän tosiasian tunnustavat jo monet poliitikot sekä puolueet, että myös Veikkaus itse.

En voin kuin ihmetellä sitä, miksi lisenssijärjestelmään siirtymistä ei edes selvitetä. Ruotsissa valtion tuloutus on jopa kasvanut sen jälkeen, kun ulkomaiset toimijat toivotettiin lisenssiä vastaan tervetulleeksi Ruotsin online-pelaamisen markkinalle.

Näkisin, että koska pelaamista ei voi verkossa (edes blokeilla) estää, ainoa keino huolehtia vastuullisesta toiminnasta on ensinnäkin hyväksyä se tosiasia, että verkkopeleissä monopoliasema on jo menetetty. Sen jälkeen viimeistään seuraavan hallituksen tulisi valmistella esitys lisenssimalliin siirtymisestä.

Lähteet:

Etusivu » Arpajaislain muutos
Vieritä ylös