Puskurirahasto on nimitys, jota käytetään yleisimmin kuvaamaan tietyn kokoista säästösummaa, joka on laitettu sivuun pahan päivän varalle.
Vararahastoksikin kutsuttu puskuri on yleensä 2-6 kuukauden menoja vastaava summa, mutta suositus vaihtelee merkittävästi jokaisen yksilöllisen elämäntilanteen mukaan.
Kuten keväällä 2020 alkanut kriisi osoitti, se “paha päivä” voi toisinaan ilmestyä eteen hyvinkin nopeasti ja täysin varoittamatta.
Puskurirahasto nousee arvoon arvaamattomaan juuri tällaisena aikana, jona lomautuksia, irtisanomisia ja konkursseja uutisoidaan päivittäin.
Epävarmuus ja hätä oli usealla alalla käsinkosketeltavaa. Tällaisella hetkellä pienikin vararahasto antaa liikkumavaraa omaan talouteen.
Tässä artikkelissa pureudun siihen, miksi ja miten puskurirahasto kannattaa kerätä, missä sitä kannattaa säilyttää ja milloin se on syytä ottaa käyttöön.
Taloudellinen puskuri on aina hyvästä. Silloinkin kun kaikki on hyvin, sopiva puskuri avaa mahdollisuuksia, joita ei muuten ehkä tulisi ajatelleeksi.
Mikäli sinulla ei vielä ole puskurirahastoa, älä huoli, tämän tekstin jälkeen sinulla on kaikki avaimet sen pystyttämiseen.
Miten taloudellinen puskuri kerätään?
Puskuri, vararahasto, hätäkassa, sotakassa, mitäs näitä nyt oli?
Mitä tahansa nimeä sitten käytetäänkin, kyseessä on loppujen lopuksi säästetty summa rahaa.
Puskurirahaston keräämiseen ei ole oikoteitä, se on säästettävä omista tuloista. Ja ainoa tapa säästää, on kuluttaa vähemmän kuin tienaa.
Näin yksinkertaista se on.
Olen kirjoittanut sivustolleni kymmenittäin säästövinkkejä, joista saat ideoita säästämiseen. Tärkeintä on kuitenkin tuntea omat numerot, jotta puskurirahaston koko, tarvittava säästösumma ja puskurin hankkimiseen tarvittava aika voidaan määritellä.
Etene siis näin:
- ala ensin pitää kirjaa menoistasi ja tuloistasi (ellet jo tee niin).
- parin kuukauden jälkeen näet, kuinka paljon sinulla menee rahaa kuukaudessa
- seulo menoistasi turhuudet ja selvitä missä ja mistä voit säästää
- tee säästösuunnitelma puskurirahaston keräämiseksi
Esimerkki:
Kulujen kirjaaminen osoitti, että sinulla kuluu kuukaudessa 1600 € elämiseen. Nettopalkkasi on 1800 €.
Taloutesi kerryttää siis lähtötilanteessa ylijäämää 200 € kuukaudessa.
Päätät kuitenkin kiristää hieman ruuvia parin kulutussarakkeen kohdalla ja saat siten kasvatettua säästösumma sadalla eurolla.
Säästät nyt 300 € kuukaudessa.
Seuraavassa vaiheessa määrittelet, kuinka suuren puskurin tarvitset (annan mitoitukseen vinkkejä hieman alempana tässä artikkelissa).
Sovitaan, että haluat kolmen kuukauden kuluja vastaavan puskurin, joka on tapauksessasi 4800 € (3 x kuukausikulutus 1600 €).
Nyt voimme yksinkertaisella laskusuorituksella (4800 € / 300 €) selvittää, että haluamasi puskurirahasto on kerätty 16 kuukauden päästä.
Puskurirahastoksi 4800 € on etenkin sinkkutalouteen varsin komea summa, eikä sen keräämiseen mennyt yllä olevassa esimerkissä kuin reilu vuosi.
Kerryttääkö puskuria vai lyhentääkö lainaa?
Moni miettii puskurirahaston keräämistä suunnitellessaan, miten olemassa oleviin lainoihin tulisi suhtautua.
Kysymys on hyvä, eikä siihen ole yksiselitteistä vastausta.
Nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää tätä:
Jos sinulla on ennen vuoden 2019 kulutuslainojen korkouudistusta otettuja vanhan koulukunnan pikavippejä, joiden korot huitelevat sadoissa prosenteissa, kannattaa ehdottomasti laittaa kaikki ylimääräinen raha näiden lainojen lyhennyksiin.
Jos taas olet vapaa kulutusluotoista ja pohdit tätä kysymystä vain edullisen asuntolainan kohdalla, suositukseni on kerätä mieluummin puskuria kuin lyhentää asuntolainaa normaalia lyhennystahtia nopeammin.
Asuntolainojen korot ovat tällä hetkellä suhteellisen matalalla.
Edullisen (tai joissain tapauksissa puoli-ilmaisen) velan nopea lyhentäminen ei ainakaan teoriassa ole kovin järkevää – parempi tuotto-odotus saadaan kun asuntoon säästäminen (eli velan lyhentämisen) rinnalla säästetään ja sijoitetaan pitkällä aikavälillä.
Sopiva puskurirahasto riippuu riskinsietokyvystä ja elämäntilanteesta
Sopivan kokoiselle puskurirahastolle ei ole yksiselitteistä suositusta, koska jokaisen elämäntilanne ja riskinsietokyky on niin erilainen.
On selvää, että nuori pariskunta, jolla on pieniä lapsia ja vain toisella työ (sekin ehkä osa-aikainen tai määräaikainen), tarvitsee isomman puskurin kuin eläkeikää lähestyvä virassa oleva lääkäri.
Riittävä puskuri on myös psykologinen asia.
Sijoitusriskiä viimeiseen asti karttava yksilö voi tarvita 12 kuukauden vararahaston kokeakseen olonsa turvalliseksi, samalla kun nuori sijoittajan alku meinaa unohtaa koko puskurin merkityksen.
Sopiva puskurirahasto nuorelle
Nuorena rahaa on usein vähemmän eikä varallisuutta ole ehtinyt kertyä. Suuret hankinnat, kuten asunto kalusteineen ja kenties auto, ovat vielä edessäpäin.
Nuorelle henkilölle jo yhdenkin kuukauden puskuri on aika hyvä saavutus.
Puskuria voi käyttää yllättäviin rahanreikiin, mutta myös nuorukaisille luonnollisiin kuluihin, kuten takuuvuokraan tai polkupyörään.
Liian tiukka “vain hätätilanteessa” -sääntö puskurirahastolle on nuorena hieman turha. Pääasia on, että säästämisestä ja hyvästä taloudenhoidosta tulee tapa, eikä vararahastoa käytetä turhuuksiin.
Nuorena kannattaa myös ottaa enemmän riskiä (teoriassa, koska pitkä sijoitushorisontti tasoittaa lyhyen aikavälin riskejä).
Siitä syystä valtavan puskurirahaston jemmaaminen ei ole mielekästä, vaan ylimääräisen voi rohkeasti sijoittaa.
Riittävä puskuri lapsiperheelle
Lapsiperheen kohdalla tilanne muuttuu astetta vakavammaksi.
Nuoruuden huolettomuus on vain muisto, kun uudenlaiset velvollisuudet ja lasten yllättävät kulut ilmestyvät eteen.
Lapsiperheen kulut tuppaavat olemaan aina ennakoitua suuremmat. Mitä suurempi perhe, sitä enemmän muuttujia ja yllätyksiä tulee vastaan.
Mikäli molemmat tai edes toinen vanhemmista vielä hakee paikkaansa työelämässä, kannattaa kotitaloudelle viritellä riittävän suuri puskuri.
Suositukseni on vähintään 3 – 6 kuukauden menoja vastaava summa.
Miten sijoittajaksi pyrkivän tulisi suhtautua puskurirahastoon?
Rahojen pitäminen puskurirahastossa – eli useimmin tavallisella säästötilillä – voi olla innokkaalle sijoittajalle tai FIREttäjälle turhauttavaa.
Puskurirahastossa olevat varat tulisi pitää nopeasti realisoitavassa muodossa (lisää seuraavan otsikon alla), jonka takia sille harvoin saa kunnollista tuottoa.
Sijoittajan kannattaa kuitenkin pitää pää kylmänä ja muistaa huolehtia puskuri kuntoon, vaikka sillä ei korkein tuotto-odotus olisikaan.
Markkinoilla, työelämässä ja busineksessa sattuu ja tapahtuu.
Ei kannata ylenkatsoa riskiä siitä, että itsellekin tulee sellainen tilanne eteen, jossa taloudellinen puskuri on tarpeen.
Lisäksi puskuria voi käyttää myös sijoittamisen apuna.
Esimerkiksi pörssiromahduksessa puskurin avulla voi pystyä tekemään lisäostoja erinomaisin hinnoin.
Kuten sanottu, puskurirahasto ei ole vain pahan päivän varalle, vaan siitä voidaan hyödyntää hyvin monella eri tavalla.
Allekirjoittanut on muun muassa käyttänyt koko puskurirahaston kerran sijoitusasunnon käsirahana – eteen tuli tilaisuus, jota ei voinut sivuuttaa.
Vaikka tilanne ei ollut optimaalinen, ei uuden puskurirahaston kerryttämiseen kulunut lopulta kovin kauaa aikaa.
Suosittelen myös sijoittajille vähintään muutaman kuukauden puskurirahastoa.
Patjan väliinkö se puskurirahasto laitetaan?
Kuten edellä sivuttiin, puskurirahaston tulee olla helposti ja nopeasti saatavilla. Sen pitää siis olla nopeasti rahaksi muutettavissa, eli likvidi.
Tästä syystä yleensä paras paikka pitää puskurirahastoon kerättyjä varoja, on tavallinen pankkitili tai säästötili.
Pääasia on, että tili missä puskuria säilytetään, on käyttötilistä erillinen.
Pankkitileiltä ei hirveästi korkoa juuri nyt heru, mutta vähän on parempi kuin ei mitään.
Puskurirahastoa ei kannata laittaa osakemarkkinoille, koska riski lyhyen aikavälin arvonmuutokselle on liian suuri.
Tilanne, jossa joutuisit nostamaan rahoja vararahastosta esimerkiksi pörssiromahduksen aikana, olisi katastrofaalinen.
Siitä syystä osakkeet kannattaa unohtaa, mutta matalakuluiset korkorahastot voivat olla kohtuullinen vaihtoehto.
Pieni osa voi olla myös arvo-osuustilillä tai jopa indeksirahastossa (josta ei veloiteta myynti- tai ostopalkkioita), kunhan ei kaikki.
Luottokortti puskurirahaston roolissa?
Yksi varteenotettava vaihtoehto puskurirahastolle on luottokortti.
Tässä pitää kuitenkin huomioida, että lasku pitää sitten maksaa pois ilmaisen maksuajan puitteissa, tai korot alkavat juoksemaan.
Luottokorttia kannattaa harkita osaksi vararahastoa vasta sitten, kun varallisuutta on kertynyt jonkin verran jo vaikka omaan asuntoon tai osakkeisiin.
Sinun pitää olla varma siitä, että saat maksettua kortin aina tyhjäksi seuraavassa kuussa, mikäli joudut luottoa käyttämään.
Sinulla tulisi siis olla sen verran hyvä ja säännöllinen palkka, että suoriudut luottokortin saldon pois maksamisesta vaivattomasti noin yhdessä kuukaudessa.
Kortissa tulee olla myös riittävän suuri, mielellään useamman tuhannen euron luottoraja, jotta sitä voidaan pitää riittävän isona puskurina.
Luottokorttia puskurirahastoksi suosittelevien yleisin argumentti sen puolesta on, että näin kaikki “oikea” raha on kokonaisuudessaan tuottavissa sijoituksissa, eikä käteinen makaa tilillä käyttämättömänä.
Argumentti on kieltämättä hyvä, mutta suosittelen silti, että pitäisit tililläsi jonkin verran myös ihan rehellistä rahaa, jonka olet itse sinne säästänyt.
Miksi vararahasto on tärkeä?
Puskurirahaston ensisijainen tehtävä on toimia turvana silloin, kun tapahtuu jotain odottamatonta ja yleensä ikävää. Käytän sanaa “yleensä” siksi, että kuten yllä mainitsin, puskuria voi hyödyntää myös hyvien mahdollisuuksien ilmaantuessa.
Puskurirahasto on oman talouden pelivara, jonka avulla haastavista tilanteista selviää kuivin jaloin eteenpäin.
Yksi tärkeimmistä puskurirahaston tehtävistä on estää holtiton ja kallis velkaantuminen.
Kun sinulla on rahaa jemmassa, et joudu turvautumaan korkeakorkoisiin pikalainoihin hetkellä, jolloin rahan tarve on suurimmillaan.
Tämä on kenties se vararahastojen kaikista tärkein rooli.
Yleensä kiireessä otettu laina on ensinnäkin kallis, ja toisekseen koko prosessi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta. On varsin ikävää, jos tiukalla hetkellä joudut turvautumaan lainaan ja maksamaan sitä takaisin vielä pitkään tilanteen jälkeenkin.
Työttömyyden kohdattuasi saat työttömyyskorvausta, mutta tukirahat eivät tipu tilillesi heti.
Hakuprosessi kestää aikansa ja sinä aikana voi helpottaa kummasti, mikäli tililtä löytyy muutaman kuukauden taloudellinen puskuri pehmittämään työttömyyden kolhuja.
Ehkä kaikista olennaisin ja samalla tärkein syy puskurirahaston olemassaoloon on kuitenkin se, että sen kanssa olet oman elämäsi ohjaksissa.
Kukaan ei halua joutua tilanteeseen, jossa tuntee hätää ja ahdistusta. Moni ei myöskään pidä siitä, että joutuu olemaan niin sanotusti “käsi ojossa” muiden (olkoon se sitten valtio tai läheiset) suuntaan.
Sopiva puskurirahasto auttaa sinua seisomaan omilla jaloillasi, vaikka kuinka tuulisi.
Mistä tietää milloin ottaa puskuriin säästetyt rahat käyttöön?
Milloin puskurirahaston rahat tulisi sitten ottaa käyttöön?
Tähän ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan jokaisen tulee itse ennalta määritellä ne tilanteet, joissa hätärahastoon kosketaan.
Näin vastaan ei tule tilanteita, joissa joutuu arpomaan kajoaisiko puskuriin vai ei.
Esimerkkitilanteita, joissa rahasto voidaan ottaa käyttöön:
- työttömyys
- oma tai läheisen sairastuminen
- yllättävä kotitalouden menoerä, kuten auton isompi huolto tai kodinkoneen hajoaminen
Näiden aika klassisten kriisitilanteiden lisäksi on varmasti lukuisia muitakin hetkiä, jolloin puskurirahasto on pakko ottaa käyttöön.
Kun olet määritellyt edes muutaman tilanteen ennalta, tiedät kyllä, kun oikea hetki koittaa.
Kuten tässä artikkelissa on useaan kertaan mainittu, vararahastoa voi käyttää myös “hyvän päivän” varalla.
Esimerkkejä näistä:
- osakemarkkinoille ilmaantuu loistava ostopaikka
- sinulle tarjotaan unelmiesi työpaikkaa, mutta se on toisessa kaupungissa tai maassa ja tarvitset rahaa muuttoon
- saat erinomaisen liikeidean, jonka käynnistäminen vaatii rahoitusta
- ostat asunnon itsellesi tai sijoitukseen
Lisättäköön kuitenkin vielä sekin, että jonkin tarpeettoman kulutustavaran ostaminen (miten hyvästä tarjouksesta tahansa), ei ole pätevä syy laittaa varakassaa sileäksi.
Jotkut saattavat olla eri mieltä tästä, että puskurirahastoa voisi käyttää hyvinä hetkinä. Heidän mielestään rahaston tehtävä on olla nimenomaan pahan päivän turva ja yllä oleviin tilanteisiin pitäisi olla erillinen säästösumma kasassa.
Asiaa ei tarvitse katsoa näin mustavalkoisesti. Mikäli puskuri käytetään hyvänä päivänä, se voidaan myös nopeasti säästää takaisin täyteen.
Elämää ei kannata elää vain pahinta peläten, vaan tehdä rationaalisia valintoja jokaisessa tilanteessa.
Mikäli elämä tuo eteesi ainutlaatuisen mahdollisuuden, kannattaa ainakin miettiä, voisiko puskurirahaston käyttää myös siihen.