Tässä artikkelissa pohdin sitä, kuinka pienellä rahalla tulee toimeen, ja millaisilla keinoilla pienetkin tulot saa riittämään kaikkeen tarvittavaan.
Tärkeimmät keinot sujuvoittaa elämää vähällä rahalla liittyvät minusta tarkkaan suunnitteluun ja budjetointiin.
Pienellä budjetilla eläminen on usein haastavaa, mutta vähällä rahalla eläminen ei tarkoita kaikesta mukavasta luopumista.
Kerron omista kokemuksistani, ja samalla vinkkaan esimerkiksi ilmaisista harrastuksista.
Elämää vähällä rahalla viettäviä on kaikissa ikäryhmissä
Kaikenikäiset suomalaiset joutuvat miettimään, kuinka pärjätä vähällä rahalla.
Tilastojen ja etuustietojen mukaan esimerkiksi seuraaviin ryhmiin kuuluvat viettävät elämää vähällä rahalla:
- opiskelijat (opintorahan määrä on tavallisesti 279,38 €/kk)
- pitkäaikaistyöttömät (Kelan työmarkkinatuen määrä on 37,21 €/päivä eli noin 818,62 €/kk)
- uudet yrittäjät (starttirahan määrä on 37,21 €/päivä eli noin 818,62 €/kk, eikä yritystoiminnan tuloja ole aluksi kovin paljoa)
- eläkeläiset (mediaanieläke on noin 1614 €/kk)
- yksinhuoltajat ja heidän lapsensa
- pienituloiset
Summat tarkastettu viimeksi tammikuussa 2024.
Pienituloinen raja
Pienituloisuus on suhteellinen käsite, sillä pienituloisuuden raja lasketaan koko väestön tulojen mukaan.
Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa 2023 suomalaisten palkka- ja palkkiotulojen mediaani oli 3136 €.
Puolet väestöstä ansaitsee siis tämä enemmän, ja puolet tätä vähemmän.
Pienituloisuuden raja on se, että käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohti on alle 60 prosenttia kansallisesta mediaanitulosta.
Koska esimerkiksi yhden hengen kotitalouksien käytettävissä oleva mediaanitulo on ollut viime aikoina noin 2130 €/kk, on sinkkutalouden pienituloisuuden raja noin 1280 €/kk.
Koko Suomen väestön pienituloisuusaste on Tilastokeskuksen kertoman mukaan laskenut 2010-luvun aikana. Opiskelijoista noin 30 % ja työttömistä noin 40 % on pienituloisia, ja koko väestöstä pienituloisiin lukeutuu noin 12 %.
On huomattava, että vaikka esimerkiksi eläke olisi pieni, voi talouteen tulla tuloja muuta kautta.
Esimerkiksi sijoitusasunnosta saatavat pääomatulot ovat monelle suomalaiselle tärkeä tapa saada lisätuloja päivätyön ohessa.
Millä rahalla pärjää kuukauden?
Suomalaisilla on hyvin eriäviä näkemyksiä siitä, millä summalla tulee toimeen.
Joillekin noin 3000 € palkka on suuri summa, kun taas joillekin se tarkoittaisi aiempaa pienemmällä budjetilla elämistä. Jos kulutus on suurta, ei isokaan palkka riitä elämiseen.
On vaikeaa ellei mahdotonta vastata siihen, miten pienellä palkalla tulee toimeen.
Olet saattanut lukea jostain lehdestä tai blogista selvityksen siitä, kuinka vähällä rahalla pärjää, mutta kyseessä on aina yksittäistapaus.
Joku tietty henkilö voi pärjätä jopa muutamalla kympillä kuussa, jos hänen asumiskustannuksensa ovat pieniä ja hän voi tehdä itse lähes kaiken tarvitsemansa.
Esimerkiksi nämä asiat vaikuttavat siihen, paljonko rahaa kuukaudessa elämiseen tarvitaan:
- huollettavien määrä
- oma terveydentila (lääkekulut, terveydenhoitokulut, erikoisruokavalion aiheuttamat lisäkustannukset ja niin edelleen)
- asumiskustannukset (vaihtelevat suuresti alueittain)
- liikkumiskustannukset
Otetaan pari esimerkkiä.
Esimerkki 1: Liisa
- 70-vuotias sinkku; keskimääräiset ruokakulut 250 €/kk
- asuu Helsingissä, asumiskustannukset 1100 €/kk
- käyttää tarvittaessa joukkoliikennettä
- vakuutukset, puhelinkulut ynnä muut juoksevat kulut noin 100 €/kk
- lääkekulut noin 70 €/kk
Liisa tarvitsee kuukaudessa vähintään 1520 € sekä jokusen euron bussilippuihin.
Esimerkki 2: Niko, Nella ja kouluikäinen Noora
- kolmihenkinen perhe; keskimääräiset ruokakulut 700 €/kk
- asuvat Siilinjärvellä, asumiskustannukset 900 €/kk
- oma auto välttämätön; auton kokonaiskustannukset 850 €/kk
- juoksevat kulut (kuten Nooran pianotunnit) noin 400 €/kk
- ei lääkekuluja, vain satunnaisia hammaslääkärikäyntejä
Pienin summa, millä esimerkkiperheemme pärjää kuukauden muuttamatta kulutustottumuksiaan, on 2850 €.
Jos Liisan nettotulot ovat yli 1520 €, hän voi tehdä erilaisia hankintoja tai säästää. Muussa tapauksessa hän joutuu kamppailemaan voidakseen maksaa laskunsa.
Siilinjärveläisperheemme tulee saada kokoon yli 2850 € voidakseen hankkia mitä tahansa ylimääräistä, oli se sitten talvitakki tai uusi tuulilasi autoon.
Esimerkiksi jääkaapin hajoaminen voi sekoittaa talouden kuukausiksi, jos tilit ja vararahasto ovat tyhjillään.
Sadattuhannet suomalaiset joutuvatkin kaiken aikaa tekemään valintoja ja miettimään, miten elää pienellä budjetilla.
Valintoja joudutaan tekemään jopa lääkkeiden ja ruokatarpeiden välillä, vaikka molemmat olisivat välttämättömiä hankintoja.
Vaikka ei olisi pakko, voi itse kukin kokeilla, kuinka pärjätä vähällä rahalla.
Niin sanottu köyhyyslarppaus voi kestää kuukauden, vuoden tai loppuelämän. Tuona aikana hyväksi havaittuja nuukailu vinkkejä voi käyttää tarpeen tullen.
Itsekin mietin jatkuvasti sitä, miten selvitä vähällä rahalla, koska en halua maksaa mistään liikaa tai hankkia mitään turhaa.
Yhä useampi on huolissaan ympäristön tilasta ja etsii siksi erilaisia keinoja kuluttamisen kohtuullistamiseen.
Kulutuksen vähentäminen ja jopa minimalismi voivat pienentää kuluttajan hiilijalanjälkeä, ja rahaakin säästyy.
Koska kannattaa ottaa lainaa menojen kattamiseen?
Minun suositukseni on se, että lainaa kannattaa ottaa vain silloin, kun lainan ottamisen hyödyt voittavat haitat.
Lainan ottaminen tavanomaisten menojen kattamiseen voisi olla järkevää silloin, jos velkoja ei anna maksuaikaa, vaikka tilillä ei ole rahaa.
Maksamalla laskut ajoissa välttää viivästyskorot, maksumuistutukset, maksuhäiriömerkinnän sekä ulosoton.
Ennen kuin otat lainaa esimerkiksi rästissä olevaa sähkölaskua varten, kehotan sinua pohtimaan hetken sitä, mihin rahat kuluvat. Laadi budjetti voidaksesi selvittää asian ja löytääksesi kulut, mitkä voisi kilpailuttaa tai karsia kokonaan.
Jos budjetti kertoo, että tulosi hupenevat kalliin lainan (tai lainojen) kuukausieriin, neuvon sinua hakemaan uutta lainaa vanhojen kalliiden lainojen pois maksamiseen.
Korkokattojen myötä voit saada lainan vanhojen luottojen uudelleenrahoittamiseen huomattavasti aiempaa edullisemmin, ja säästyneet rahat voi käyttää arjen menojen kattamiseen.
Suosittelen lukijoilleni aina Sortteria, jonka kautta moni on löytänyt hyvän lainaratkaisun.
Jos voit hakea lainaa yhteishakijan kanssa, vielä parempi: toisen kanssa voi saada isomman lainan huomattavasti edullisemmalla korolla.
Vanhojen lainojen uudelleenrahoittamisen myötä:
- Tilinhoitomaksut pienevät ja korko laskee, eli kuukausierä pienenee
- Voit tarvittaessa pienentää kuukausierää entisestään pidentämällä laina-aikaa
- Säästät aikaa, sillä maksettavia laskuja on enää yksi per kuukausi
- Jokaisen lainan uudelleenrahoitus voi onnistua jo parissa päivässä, joten pääset maksamaan muut maksut säästyneillä rahoilla
Parhaan yhdistelylainan voi valita joko koron tai kuukausierän mukaan.
Jos etsit ensisijaisesti lainaa pienellä korolla ja edullisilla sivukuluilla, vertaile lainatarjouksia todellisen vuosikoron perusteella, sillä se huomioi lainan kaikki kulut.
Jos tahdot mieluummin lainaa pienellä kuukausierällä, kannattaa muistaa asian varjopuoli.
Pienen kuukausierän myötä rahaa jää enemmän käyttöön, mutta laina-ajan pidentyminen voi lisätä luotonantajalle takaisin maksettavaan summaan satoja tai jopa tuhansia euroja korko- ynnä muita kuluja.
Kuinka pienellä budjetilla eläminen onnistuu?
Lienet kuullut sanonnan: ei ne pienet tulot vaan ne suuret menot.
Siksi minusta ei olekaan tärkeintä pohtia sitä, millä palkalla pärjää.
Oleellisempaa on miettiä sitä, miten säästää rahaa arjen kuluissa.
Arjen kuluista iso osa liittyy asumiseen ja syömiseen.
Asumiskuluja voi laskea esimerkiksi hakemalla kunnan vuokra-asuntoa, muuttamalla kauemmas keskustasta (jos se on mahdollista) tai etsimällä alivuokralaisen.
Muista tarkastaa, saisitko Kelalta asumistukea.
Verkkokaupoista ja ruokakauppojen ilta-alesta voi ostaa halpaa hävikkiruokaa.
Huomaathan myös ruokajakelut ja ilmaisruokailut.
Pöytäkoneen ja laajakaistayhteyden sijaan voi olla parempi hankkia halpa netti tablettiin. Verkossa asioiminen on helppoa, eikä rahaa kulu asiointipisteille matkustamiseen.
Kansalaisopiston kautta löytyy edullisia harrastusryhmiä (joista työtön voi saada lisäalennusta), ja talvi-iltoina viihdettä tarjoavat ilmaiset elokuvat.
Kaikki hankinnat kannattaa kilpailuttaa, ja mahdollisuuksien mukaan voi suosia tavaroiden ostamista käytettyinä.
Tarkka rahan säästäminen (nuukailu, suomeksi sanottuna) voi saada pienetkin tulot riittämään.
Eläminen ilman rahaa on käytännössä mahdotonta.
Vaikka olisi lähes sataprosenttisen omavarainen, tarvitsee rahaa esimerkiksi terveyskeskusmaksuihin ja suolaan.
Luin muutama vuosi sitten Tomi Astikaisen kirjan Miten elää ilman rahaa.
Kirjassa oli paljon hyviä pointteja, mutta mielestäni rahattomuuteen sitoutunut Astikainen käytti liian paljon hyväkseen toisten anteliaisuutta ja hyväntahtoisuutta.
Kokemuksia pienellä budjetilla elämisestä
Minullakin on kokemuksia siitä, millaista pienellä budjetilla eläminen on.
En saanut halpaa opiskelija-asuntoa, joten opintorahani ja asumistukeni kuluivat lähes kokonaan vuokraan.
Opiskelujen jälkeen olin vuosia työttömänä.
Jokaista isompaa hankintaa varten piti säästää kuukausitolkulla, mutta kaikeksi onneksi sekä opiskelijat että työttömät saavat monista paikoista alennusta.
Kirjastot, uimarannat ja luontopolut olivat ilmaisia paikkoja vapaa-ajan viettoon.
Suosimalla kaupan omia merkkejä ja päiväystuotteita ei ollut vaikeaa laatia viikon ruokalistaa 50 eurolla.
Pienellä budjetilla eläminen vaatii paljon suunnittelua, joten elämä voi tuntua välillä pelkältä laskin kädessä kulkemiselta.
Se, ettei voi muiden tavoin piipahtaa kahvilassa tai teatterissa, saattaa harmittaa.
Asiasta löytyy kuitenkin myös hyviä puolia: kun oppii, miten pärjätä pienillä tuloilla, kasvaa itseluottamus sekä usko omaan pärjäämiseen.
Mikäli oma taloustilanne kohenee, on säästäminen helpompaa, kun on oppinut tulemaan toimeen vähällä rahalla.